Kolumni: Onko yksinelävät unohdettu väestönosa?



Viime viikolla järjestettiin Kontulan Symppiksessä yksi vuoden kiinnostavimpia aluefoorumeja. Aiheena on yksineläminen ja siihen liittyvät asiat. Suomalaisista lähes joka viides elää yksin. Yksinelävillä on suurin köyhyysriski. Heistä lähes 29 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella viimeisten tietojen mukaan.

Hankalaa saada tilastotietoa

Foorumissa esiintynyt, Suomen Yksinelävät ry:n puheenjohtaja Raija Eeva kertoi olevan hankalaa saada tuoretta tietoa tämän yhteiskunnallisesti unohdetun väestöryhmän tilanteesta.

Viimeisimpien, vuonna 2006 tehtyjen tilastojen mukaan Suomen väestöstä yksin asui 986 777 ihmistä, joista 277 083 asui köyhyysrajan alapuolella (laskennallinen köyhyysraja on 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien kulutusyksikköä kohti lasketusta mediaanitulosta. Vuonna 2006 se oli 12 460 euroa). Yksinelävistä lähes 29 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella. Vertailun vuoksi yksinhuoltajista köyhien osuus oli 25, muiden lapsiperheiden yhdeksän ja lapsettomien parien kuusi prosenttia. Yksinelävistä 30-64-vuotiaita oli 50% ja yli 65-vuotiaita 32%. Yksin asuvien suurin kasvava joukko oli ja on edelleen keski-ikäiset ja yli 75-vuotiaat. -Yksinelävät ovat pienituloisia, heistä 42% on alimmassa tuloluokassa. Kahdessa alimmassa tuloluokassa yksineläviä on 61%. Toimeentulotuen kotitalouksista 70 % on yhden hengen kotitalouksia.

Yksin eläminen on kalliimpaa

Tilastotiedot ovat oma luku sinänsä. Käytännössä yksin elämiseen vaaditaan sellaisia taitoja, kykyjä ja tuloja, joita ei aina ymmärretä: on osattava yksin ja itsenäisesti toimia elämässä - ilman puolisoa tai lapsia. Vaikka tilanne tarjoaa vapauden oman elämänsä hallintaan, se tuo myös vastuun omiin tekemisiin. Siten käytännössä esim. arkipäivän korkeammat elinkustannukset, asuminen, kodinkoneet, huonekalut, sähkö, vakuutukset, tv-lupa, lehtimaksut, matkustaminen, auton ylläpito lankeavat yksin hoidettavaksi. Epäoikeudenmukainen lainsäädäntö erilaisine vähennyksineen ja helpotuksineen ei myöskään suosi yksineläviä. Kiinnostava esimerkki tällaisista päätöksistä on tuleva mediamaksu, joka olisi sama kaikille kotitalouksille.

Palvelut puuttuvat

Raija Eeva on jo vuosikausia vaatinut yksineläville suunnattuja palveluja, koska yksinelävät ovat hänen mukaansa suurin asiakasryhmä mm. mielenterveys- ja päihdetoimistoissa. Heille ei tällä hetkellä löydy kohdennettuja tai ennaltaehkäiseviä palveluja kuten vaikkapa perheille. Olemassa olevat palvelut rakentuvat parisuhdetietämyksen pohjalle, koska nykyään ei ole riittävää tietoa yksinelävien problematiikasta. Myös tutkimuksen puute on vaivannut aihepiiriä.

Hiljattain tutkija Kaisla Joutsenniemi vaati sanomalehti Ilkassa. että suomalaisen terveydenhuollon pitäisi ottaa paremmin huomioon yksinelävät työttömät ja nuoret naiset. Joutsenniemen mukaan nämä jäävät helposti terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle. Joutsenniemen väitöskirjan mukaan yksin elävän ihmisen terveys on heikompi kuin avioliitossa elävän. Yksinelävien kuolleisuus, koettu terveys, mielenterveys ja epäterveellinen alkoholinkäyttö ovat huonommalla tolalla kuin avioliitossa elävien.

Joutsenniemi toivoo, että Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön ikäluokittaiset terveystarkastukset, joilla ehkäistäisiin terveysongelmien kasaantumista. Näin ehkäistäisiin samalla myös syrjäytymistä.

Tilanne on vakava ja muutosta tarvitaan


Yksinelävillä henkinen jaksaminen on koetuksella taloudellisten vaikeuksien ja myös yksinäisyyden myötä. Yhteiskunnan välinpitämätön suhtautuminen, sosiaalisen tuen puute ja epätasa-arvoinen kohtelu eivät helpota yksinelävien tilannetta.

Kuten Raija Eeva on todennut, nyt on aika vaatia yhteiskunnallisilta päättäjiltä lainsäädännöllisiä toimia epäkohtien poistamiseksi. Meidän tulee tukea yksineläviä heidän pyrkimyksissään parantaa omaa asemaansa. Laadukkaita ja kohdennettuja palveluja pitää pikimmiten pystyä järjestämään myös yksineläville.

Onko yksinelävät unohdettu väestönosa? Kyllä. Keskustelu aiheesta on jäänyt vähäiseksi. Aihe ei ole mediaseksikäs, vaikka tärkeästä asiasta on kyse. Myös päättäjien on tiedostettava tämä suomalaista hyvinvointivaltiota kosketteleva suuri puute. Asiaan on nyt saatava muutos.

L. Helminen




Tuokiokuvia Mellunkylästä


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi