Kolumni: Mitä ihmettä kaupunki tekee hiihtohallilla?



Kovaonninen Ylläs-Halli siirtyi helmikuun alun pakkohuutokaupassa Helsingin kaupungin omistukseen. Tapaus ei ole ainutkertainen. Liikuntapaikat ovat päätyneet usein kunnille, kun yksityisten yrittäjien rahat ovat loppuneet. Jäähallibuumin jälkiseurauksena useat kunnat ovat joutuneet pelastamaan ylivelkaantuneita jäähalliyhtiöitä.
 
Helsingillä oli järkevää ostaa osittain rahoittamansa halli, kun sen hinta jäi kolmeen miljoonaan euroon. Hiihdon ystävillä on kaupan jälkeen toiveita harrastuksensa jatkumisesta sisätiloissa. Julkisin varoin turvattua palvelua on kuitenkin kehitettävä niin, että se on mahdollisimman monen käytettävissä.
 
Hiihtokerran hinta on syytä pyrkiä painamaan lähelle uimahallien lipunhintoja. Nykyisessä taloustilanteessa kuitenkin jo pääseminen alle kympin voi olla tuskaista.

Julkisin varoin ylläpidetyt liikuntapaikat ovat harvoin kannattavaa liiketoimintaa, eikä niiden tarvitse sitä ollakaan. Liikuntakulttuuri tarvitsee tukea siinä missä muutkin kulttuurin muodot. Liikuntamahdollisuuksien tukeminen on myös sijoitus kansanterveyteen, vaikka suoraa euromääräistä hyötyä on mahdoton osoittaa.
 
Hallin menestys vaatii toiminnan kehittämistä. Itse päätuote – ympärivuotinen hiihtomahdollisuus – ei ole ollut oikein missään vaiheessa aivan hintansa väärti. Hiihtämistä haittasivat Ylläs-hallissa lumen huono laatu ja latujen pehmeys. Kriittisimmät haukkuivat sujuttelualustaa hyvin hiekoitetuksi sohjoksi.
 
Hiihto-olosuhteiden parantamisen ohella myös tarjonnan monipuolistaminen esimerkiksi lumilautailu- ja jääkiipeilymahdollisuuksilla on tutkittava. Hallin tekemisessä houkuttelevaksi kohteeksi kesäaikana riittää tekemistä. Helsinkiin suuntautuva matkailu voi antaa siihen lisänsä, mutta kaupungin kannattaa lähteä liikkeelle suvisuksimisesta. Kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois: helteellä hiihtävät helsinkiläiset ovat nähtävyys itsessään.
 
Hiihtäjien houkutteleminen keskellä kesää halliin ei ole helppoa. Pääkaupunkiseudun väki lomailee usein muualla Suomessa ja maailmalla. Halliin voi olla yhtä vaikea saada väkeä kuin Veikkausliigan peleihin.
 
Onko sisähiihdossa ylipäätään järkeä? Joillekin on, toisille ei. Vertailun vuoksi Suomessa on jo yli 200 jäähallia ja sisähiihtopaikkoja on kuusi. Enempää niitä ei tarvita, mutta mahdoton kummajainen hiihtohalli ei ole. Liikunta on muutenkin siirtynyt sisätiloihin, joissa jumpataan, pelataan lätkää, pumpataan rautaa ja skeittaillaan.
 
Jouko Kokkonen
Kirjoittajalta on ilmestynyt teos Valtio liikuntarakentamisen linjaajana (2010). Hän on myös hiihdon harrastaja.
 



Tuokiokuvia Mellunkylästä


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi