Itsenäisyyspäivän videoensiesityksessä kenraali Adolf Ehrnrooth muistelee vuonna 1998 Mannerheimia, rakuunoita ja rintamasotaa

Mellunkylä-lehden itsenäisyyspäiväyllätyksenä videoensiesitys:
Kenraali Adolf Ehrnrooth muistelee vuonna 1998 Mannerheimia, rakuunoita ja rintamasotaa


Adolf Ehrnroothista (1905–2004) tuli elämänsä lopputaipaleella sotaveteraanien puolivirallinen puhemies ja sinivalkoisen isänmaallisuuden henkilöitymä. Vanhan kenraalin haastattelu muodostui osaksi tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa. - Nyt Mellunkylä-lehti haluaa itsenäisyyspäivänä kunnioittaa sotiemme veteraaneja julkaisemalla ennennäkemättömän videon Adolf Ehnroohin haastattelusta, joka kuvattiin 29.10.1998 Kakskerrassa.

Tämä 50 -minuuttisen tallenteen on kuvannut Larri Helminen Adolf Ehrnroothin erityisesti Mannerheimia käsittelevän haastattelun yhteydessä. Se on tunnelmaltaan toisenlainen kuin haastattelusta www.mannerheim.com -sivuille tehty valmis dokumenttielokuva, jonka haastatteluista ja tuotannosta vastasi Leif Eklöf, kuvauksesta Patrick Oras, äänityksestä Reino Ryönä ja tekstitoimituksesta nyt esitettävän tallenteen tehnyt Larri Helminen.
 
Video tarjoaa muun muassa ainutlaatuisia väläyksiä Ehrnroothin kotoa Kakskerrasta. Takkatuli luo tunnelmaa ja univormupukuisen kenraalin hetken näkyvät Reino-tohvelit täydentävät kuvaa läpikotaisin suomalaisesta sotilaasta. 93-vuotiaan kenraalin muisti toimii erinomaisesti – vain kerran hän takeltelee hakiessaan Sallan nimeä muistellessaan ruotsalaisten vapaaehtoisten merkitystä talvisodassa.
 
Ehrnrooth on Mannerheimin mies sotilasuransa alusta viimeiseen nimenhuutoon asti. Hän puolusti tiukasti esikuvaansa arvostelijoita vastaan. Ehrnroothin Mannerheim oli kaikissa tilanteissa johtaja, joka piti aina langat käsissään.
Jääkäriupseereita hiukan nuoremman Ehrnroothin sotilasura ei edennyt rauhanaikana kovin nopeasti. Armeijassa oli kosolti upseereita, joilla oli kertynyt sotakokemusta ensimmäisen maailmansodan itärintamalta ja Suomesta. Sotavuosina hän kunnostautui rintamakomentajana ja yleni ratsumestarista everstiksi. Ehrnrooth sai Mannerheim-ristin ritarin arvon vuoden 1944 lopussa.

Kuvateksti: Eversti Ehrnrooth ja everstiluutnantti Halsti Vuosalmen sillanpääasemassa 24.7.1944. (SA-Kuva)
 
Rauhan tultua Ehrnrooth jäi Puolustusvoimien palvelukseen. Neuvostoliiton puristuksessa Suomen armeijalla ei ollut helppoa. Ehrnrooth oli pidetty komentaja, joka piti osaltaan yllä Puolustusvoimien perinteitä.  Hän toimi Uudenmaan Rakuunarykmentin komentajana, Taistelukoulun johtajana ja Panssarirykmentin komentajana. Vuonna 1956 Ehrnrooth ylennettiin kenraalimajuriksi ja hänet nimettiin Pääesikunnassa ilmapuolustuksen tarkastajaksi. Kenraaliluutnantti hänestä tuli 1959. Uransa viimeisinä vuosina hän komensi ensin 1. divisioonaa ja viimeisenä palvelustehtävänään 2. divisioonaa. Ehrnrooth jäi eläkkeelle 1965. Jalkaväenkenraalin arvon Ehrnrooth sai 6.12.1980. Hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset talvisodan päättymispäivänä 13. maaliskuuta 2004.
 
Tallenne nähtävissä Youtubessa osoitteessa: https://youtu.be/mO2UQHiXmUc
 
Tallenteen sisältö (aikajana ja aihe)
Aluksi Ehrnrooth muistelee aluksi ensitapaamistaan silloisen kenraali C. G. Mannerheimin kanssa.
2.57. Ehrnrooth kertoo käsityksestään Mannerheimista, joka myös Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR) kunniapäällikkö. URR oli Ehrnroothin pitkäaikainen palveluspaikka ennen sotia ja uudelleen sotien jälkeen.
6.22. URR:n jalkauttaminen, joka Ehrnroothin oli suoritettava 1948.
10.15. Marsalkka Mannerheimin merkitys talvisodan hengen kannalta.
12.13. Cajanderin hallituksen suhtautumisesta sodan uhkaan. Varustautumisen välttämättömyydestä. Moskovan välirauhan aika. Miekantuppipäiväkäsky.
15.20. Rintamakomentajan käsitys päämajasta. Mannerheim oli Ehrnroothin vakaan käsityksen mukaan komentaja, joka käytti taitavasti esikuntaansa. ”Komentaja vastaa yksin päätöksistään.”
18.24. Mitä tapahtui keväällä 1944?
19.45. Sisäministeri Horelli vierailemassa etulinjassa toukokuussa 1944. Linjojen edessä kaivetaan, mikä kauhistutti Horellia. (Huomautus: Horelli oli tuolloin eduskunnan varapuhemies.)
21.20. Tali-Ihantalan suurtaistelun merkitys Suomen selviytymisen kannalta kesällä 1944. Viipurin menetys.
25.49. Juostiinko Kannaksen halki pakoon puna-armeijaa? Lisää Tali-Ihantalasta ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluista. Puna-armeijan muistomerkki alueen taisteluissa kaatuneelle 17 500 neuvostosotilaalle.
30.20. Suomalaisten vastahyökkäys Ehrnroothin johdolla. Vangiksi jäänyt ”ryssän” eversti.
32.20. Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomen sodissa 1939–1944. Saksalaisten rooli.
36.20. Saksalaisten merkitys Suomen sodankäynnille. Apu oli pakko ottaa vastaan.
39.30. ”Vain Mannerheim saattoi tehdä rauhan 1944.”
41.30. Jatkosodan rauhanehdot olivat liian raskaat. Rintamalinja oli paljon idempänä kuin rajalinja. Historiallinen vääryys olisi korjattava edes osittain. Viipurin onneton kohtalo.
46.40. Tapaaminen marsalkka Mannerheimin kanssa sodan jälkeen. Mannerheim halusi tavata URR:n uuden komentajan. Ylipäällikkö ja tasavallan presidentti otti hänet vastaan joulukuussa 1944.
 
 



KontUn legendaarinen ottelu vuonna 1986


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi