Monikulttuurisuus, alueet ja eriytyminen (Keskustelut)


Skeptikko Kirjoitettu 1.12.2013 22:13

Kiitokset Monikulttuurisuus-illasta järjestäjille. Aihe oli tärkeä ja siihen on syytä palata vielä uudestaan. Paneelia tosin vaivasi mielestäni turhanaikainen hymistely ja oman kotiseudun ylistyspuhe, vaikka juuri oli kuultu Helsingin kaupungin erikoistutkijan, FT Katja Vilkaman havainnollinen esitys alueiden eriytymisestä. Varmasti itä-Helsinki on suurelle osalle sen asukkaista hyvä kotipaikka, etenkin silloin, kun omat asiat ovat kunnossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole ja näin on enenevässä määrin myös Mellunkylän alueella. Tulevaisuuteen kurkistaminen ei onnistunut muuta kuin omalta kohdalta. Konsensushakuisuus oli kova ja haluttomuus käydä keskustelua vaikeista asioista oli käsin kosketeltavaa. Mieleeni jäi se hiljaisuus, joka laskeutui saliin Irakilaiset naiset ry:n edustajan esitettyä kysymyksen, kuka auttaa kielitaidotonta naista kun tämä joutuu puolisonsa pahoinpitelemäksi? Kukaan ei vastannut, sillä kukaan ei tiennyt.

Vilkas yleisökeskustelu vei kuitenkin eteenpäin ja esiin nousi mm. suomalaisen ystävän merkitys kotoutumisessa. Aivan mainio neuvo oli se, että kotoutujan olisi hyvä katsoa lastensa kanssa Pikku Kakkosta ja näin päästä alttiiksi suomen kielen oppimiselle. Tällaisista pienistä arkisista asioista on hyvä lähteä liikkeelle. Erilaisista lähtökohdista tänne tulleet maaahanmuuttajat toimivat tietenkin eri tavoin. Voi olla myös sellaisia ryhmiä, joille Suomessa oleskelu on vain välivaihe. Toivotaan päästävän kotiin lähtömaahan olojen rauhoituttua siellä. Kun kuitenkin elämä on täällä nyt, olisi etenkin lasten kannalta aivan välttämätöntä, että kosketuskohtia löytyisi suomalaiseen yhteiskuntaan enemmän kuin aivan pakolliset.

Lähiöille on tyypillistä yhteiseksi koetun julkisen tilan niukkuus, on asuntoja, liikenteen solmukohtia, ostoskeskus ja vaihteleva määrä kaljakuppiloita. Ostoskeskuksen lieveilmiöt ovat erityisesti Kontulan ongelma. Ostarilla pyörivät ryyppyringit ovat sellaista yhteisöllisyyttä, jota täällä on liikaa. Jossain todettiin lähiöasukkaiden yhteisöllisyyden koskevan omaa asuintaloa enemmän kuin aluetta, mikä sekin on haaste alueen kehittämiselle. Tämäkin koskee varmasti enemmän niitä taloja, joissa asukkaat asuvat kauan. Usein muuttavat eivät sitoudu välttämättä alueeseen ja sen kehittämiseen tai solmi suhteita naapureihin. Tämä irrallisuus on aktiivisen asukastoiminnan este ja vaatii kuntapolitiikalta erityistoimia.

Nämä mielessäni luin tänään (1.12.2013) Helsngin sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen asuinalueiden eriarvoistumista käsittelevää kolumnia. Kahvithan siinä menivät väärään kurkkuun. Pinnallisen kolumnin pääviesti oli "luovuus" ja katseen suuntautuminen historiaan. Ei kuitenkaan suomalaisen, eikä edes pohjoismaisen kaupunkisuunnittelun historiaan, vaan anglo-amerikkalaiseen sosiaalireformismiin. Niemi kirjoitti monen huutavan julkista sektoria apuun ongelmalähiöiden pelastamiseksi. Mikä ihme se on? Juuri julkisen sektorin kaupunkisuunnittelu ja asuttamispolitiikka synnyttivät nämä massiiviset, väestörakenteeltaan yksipuoliset lähiöt. Väestön rakenteeseen liittyvät monet lähiöissä ilmaantuvat ongelmat, nuorisolevottomuus, alkuperäisten asukkaiden yhtäaikainen eläköityminen ja sen jälkeen jossain vaiheessa sekoittuneemman väestörakenteen alueita suurempi kuolleisuus. Kun alue on menettänyt sen vetovoiman, joka alunperin houkutteli toiveikkaat perheet sinne, omistusasuntojen hinnat laskevat ja eriyisesti pienet asunnot muuttuvat vuokra-asunnoiksi sijoittajien ostaessa niitä. Vuokra-asuntokannan ja omistusasuntokannan suhde muuttuu ja samalla jotain muutakin. - Kaius Niemi vaikutti olevan täysin tietämätön suomalaisesta ansiokkaasta lähiöihin kohdistuneesta tutkimuksesta ja sen tuottamasta tiedosta kirjoittaessaan kolumninsa otsikoksi "Riittävän varhain, riittävän rohkeasti". Varhain on mennyt jo kauan sitten. Monessa lähiössä ovat ongelmat ovat jo karanneet käsistä. Rohkeutta tietenkin sopii toivoa.



Nimimerkki:  
Viesti:  
       



KontUn legendaarinen ottelu vuonna 1986


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi